Osaston säännöt

Rakennusliiton osasto n:o 7 Rakennusalojen ulkomaalaiset ammattilaiset ry (rekisteröity yhdistys, ry) on perustettu ja toimii Suomessa näiden sääntöjen ja Yhdistyslain puitteissa.

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on .

Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä osastoksi ja Rakennusliitto ry:tä liitoksi.

Osaston kotipaikka on Helsingin kaupunki, kunta, jossa myös osaston hallitus sijaitsee.

2 §
Osaston tarkoitus ja tehtävät

1) Osaston tarkoituksena ja tehtävänä on koota paikkakunnan tai talousalueen, yrityksen tai konsernin rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden, maa- ja vesirakennusalan sekä talotekniikka-alan työntekijät ja toimihenkilöt liiton jäsenyyteen sekä toimia näiden ja liiton sääntöjen, liittokokousten päätösten mukaisesti jäsentensä taloudellisen ja henkisen tason kohottamiseksi.

2) Tarkoituksen toteuttamiseksi osasto:

a) valvoo toimintapiirissään alan työehtosopimusten noudattamista ja jäsentensä oikeuksia työmarkkinoilla;

b) toimii alan työ- ja palkkaehtojen ja sosiaalisen lainsäädännön parantamiseksi;

c) edistää jäsentensä opiskelua, ammatillista kehittymistä sekä kaikinpuolista yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä kanssakäymistä;

d) voi osaston tarkoitusperien vaatimien menojen kattamiseksi hankkia tuloja järjestämällä asianmukaisella luvalla arpajaisia ja harjoittaa kioskitavaroiden ja painotuotteiden myyntiä sekä ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä

e) voi omistaa kiinteistöjä.

3) Osasto on oikeutettu muodostamaan keskuudessaan osaston hallituksen valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden säännöt osaston hallitus hyväksyy.

4) Osasto kuuluu jäsenenä Rakennusliitto ry:n aluejärjestöön.

3 §
Ilmoittautuminen

1) Osaston jäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Rakennusliiton sopimusaloilla työskentelevä työntekijä ja toimihenkilö, samoin kuin näitä aloja opiskeleva ammattioppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten oppilas edellyttäen, että jäseneksi pyrkivä sitoutuu noudattamaan näitä sekä liiton sääntöjä eikä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin ja että hänet osaston hallitus hyväksyy jäseneksi.

2) Jos osaston hallitus tahtoo kieltää joltakin jäseneksi pyrkivältä oikeuden päästä jäseneksi, on hallituksen epäselvissä tapauksissa pyydettävä siitä liiton hallituksen lausunto, jonka jälkeen osaston hallitus ratkaisee asian.

3) Osaston on lähetettävä liitolle henkilötiedot (jäsenmaksujen perintäsopimus tai jäsenilmoitus) uusista jäsenistä kuukausittain. Jäsenyys lasketaan alkavaksi liittymispäivästä.

Liittymisen hyväksyy ammattiosaston hallitus tutkittuaan jäseneksi liittymisen edellytykset. Uudelleen liiton osaston jäseneksi liittyvän jäsenyys alkaa viimeisestä liittymisajasta.

4) Alan työntekijä, joka haluaa siirtyä liiton osaston jäseneksi toisesta ammattiliitosta ja jolla ei ole suorittamattomia jäsenmaksuja, voidaan hyväksyä liiton osaston jäseneksi.

5) Jäsen, joka on siirtynyt osastoon jonkin muun ammattiliiton osastosta ja on siinä saavuttanut vapaajäsenoikeudet, ei saa käyttää hyväkseen näin saatuja oikeuksia osastossa, ellei liiton hallitus toisin päätä.

4 §
Maksut

1) Osaston jäsen suorittaa liitolle ja osastolle jäsenmaksua liiton hallituksen vuodeksi kerrallaan päättämän prosentin ennakonpidätyksen alaisesta ammatissa hankitusta päätoimen palkkatulosta sekä työttömyyskassan maksamasta työttömyyspäivärahasta, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuesta sekä muusta työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta. Jäsenmaksu maksetaan liiton määräämälle jäsenmaksujen keräilytilille. Maksujen suorittamistavasta samoin kuin jäsenmaksuista lähetetyille ulkomaisille työntekijöille sekä niille osaston jäsenille, joilla ei ole edellä mainitun kaltaista tuloa, päättää lähemmin liiton hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton hallitus määrää vuosittain mikä osa jäsenmaksujen keräilytilille kertyvästä jäsenmaksusta tilitetään neljännesvuosittain osastolle.

2) Osasto saa asettaa jäsentensä maksettavaksi prosentuaalisen lisäjäsenmaksun.

3) Liiton hallituksella on oikeus asettaa osaston jäsenen suoritettavaksi enintään 1 kohdassa mainittua vakinaista liittojäsenmaksua vastaava ylimääräinen jäsenmaksu. Työtaistelun aikana työssä olevilta jäseniltä voidaan kuitenkin periä liittovaltuuston

tai hallituksen määräämä suurempikin ylimääräinen jäsenmaksu. Tässä tarkoituksessa ylimääräinen jäsenmaksu voidaan määrätä myös työssä oleville vapaajäsenille.

Ylimääräisen jäsenmaksun laiminlyömisestä ovat voimassa samat jäsenoikeuksia rajoittavat seuraukset kuin vakinaisen liittomaksun laiminlyömisestä.

4) Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä erotettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella.

5 §
Jäsenmaksuvapaudet

Osaston jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksua, jos hän on ollut vailla ansiotuloja seuraavista syistä:

a) osallistuessaan liiton aloittamaan tai hyväksymään työtaisteluun;

b) ollessaan työttömänä ilman oikeutta työttömyyskassan maksamaan työttömyyspäivärahaan tai työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukeen;

c) ollessaan sairaana tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä sen jälkeen, kun työnantajan sairausajan palkanmaksu on päättynyt;

d) pitkäaikaisen sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi voidaan jäsenmaksuista myöntää vapaus määräajaksi enintään kuitenkin neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton ja osaston jäsenmaksun;

e) opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, hoitovapaan ja vai vaikeasti sairaan lapsen hoitoon sekä omaishoitoon osallistumisen vuoksi voidaan myöntää jäsenmaksuista vapaus enintään neljäksi vuodeksi, jonka jälkeen jäsen on velvollinen maksamaan liiton, osaston ja työttömyyskassan jäsenmaksun.

Jäsenmaksuista vapautettu jäsen on velvollinen neljännesvuosittain ilmoittamaan jäsenmaksuvapautuksestaan osaston taloudenhoitajalle tai liiton aluetoimistoon niiden merkitsemiseksi jäsenrekisteriin. Mikäli jäsen on laiminlyönyt ilmoittaa jäsenmaksuvapaudestaan ja hänet on erotettu osastosta maksamattomien jäsenmaksujen perusteella, ilmoitusta jäsenmaksuvapaudesta ei enää hyväksytä, ellei ilmoituksen tekeminen ole estynyt pätevästä syystä, jonka liiton hallitus tai sen valtuuttama elin hyväksyy. Saavutetut lepäävät jäsenoikeudet säilyvät.

6 §
Vapaajäsenoikeudet

Osaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeudet:

a) täytettyään 55 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 30 vuotta ja niistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä;

b) täytettyään 60 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä;

c) siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä.

Tammikuun 1. päivänä 1972 ja sen jälkeen liittyneet jäsenet saavat vapaajäsenoikeuden vain siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan asijäsenenä vähintään 30 vuotta ja näistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä. Saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät.

7 §
Jäsenoikeuksien rajoittaminen, liiton osastosta eroaminen ja erottaminen

1) Jäsen voi erota osastosta milloin tahansa. Eroaminen on ilmoitettava kirjallisesti osaston hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenmaksut on suoritettava siihen asti kun eroaminen ilmoitettiin. Erottuaan liiton osastosta jäsen menettää kaikki jäsenoikeutensa.

2) Osaston hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsenmaksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsen voidaan kuitenkin ottaa entisin jäsenoikeuksin uudelleen jäseneksi, jos hänellä ei ole maksamatta jäsenmaksua pitemmältä ajalta kuin kulumassa olevalta ja sitä edeltäneeltä vuodelta ja jos jäsen maksaa sanotut rästiin jääneet jäsenmaksut.

3) Jäsen erotetaan osastosta:

a) jos hän rikkoo osaston tai liiton sääntöjä, liittokokouksen tai liittovaltuuston päätöksiä, kieltäytyy noudattamasta osaston hallituksen tai liiton hallituksen sääntöjen puitteissa antamia tai liittokokouspäätöksiin perustuvia ohjeita tai muutoin toimii vastoin osaston ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti;

b) jos hän menee lakon tai saarron alaiseen työhön,

c) jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen haltuunsa uskomia varoja;

d) jos hän on petollisella tavalla hakenut työttömyyspäivärahaa tai muuta työttömyyskassan maksamaa etuutta ja erotettu työttömyyskassasta;

e) jos hän on päässyt jäsenyyteen vääriä tai muuten harhaan johtavia tietoja antamalla;

f) jos hän saa pääasiallisen toimeentulonsa työnantajan asemassa.

4) Jäsentä, joka on erotettu liiton osastosta muun syyn kuin 2) kohdassa mainitun vuoksi, ei voida ottaa uudelleen jäseneksi, ellei osaston kokous niin päätä hankittuaan sitä ennen liiton hallituksen lausunnon.

5) Ehdotus jäsenen erottamiseksi liiton osastosta, ellei osaston kokous ole häntä katsonut eronneeksi muun syyn kuin 2) kohdassa mainitun vuoksi, on kirjallisesti esitettävä osaston hallitukselle. Samalla on mainittava ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan, sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Osaston hallituksen on tutkittava

erottamisvaatimus.

Ennen ratkaisua on jäsenelle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ja hankittava asiassa liiton hallituksen lausunto, jonka jälkeen asia on jätettävä osaston kokouksen ratkaistavaksi.

6) Osaston hallituksella on oikeus omasta aloitteestaan, kun siihen syytä ilmenee, alistaa jonkun jäsenen erottaminen liiton osastosta 5) kohdassa mainitulla tavalla osaston kokouksen harkittavaksi.

7) Liiton hallituksen lausunto voi olla joko erottamisvaatimusta puoltava tai sen hylkäävä. Hallitus voi myös ehdottaa varoituksen antamista taikka uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

8) Milloin liiton hallitus havaitsee, että joku osaston jäsen on rikkonut liiton sääntöjä ja liittokokouksen päätöksiä tai muulla tavoin vahingoittanut liittoa, ilmoittakoon siitä asianomaiselle osastolle. Silloin osaston hallitus ottaa erottamisasian käsiteltäväksi 5) kohdassa mainitussa järjestyksessä.

8 §
Toiseen osastoon tai ammattiliittoon siirtyminen ja ulkomaille muuttaminen

1) Kun osaston jäsen siirtyy johonkin toiseen liiton osastoon, on hänen tehtävä siitä ilmoitus osastolle.

2) Osaston jäsenen, joka siirtyy toiselle tuotantoalalle, on viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siirryttävä siihen järjestöön, jonka alalla työskentelee, jos paikkakunnalla sellainen järjestö on. Jos työskentely on tilapäistä ja kestää jonkin verran yli edellä mainitun määrän, voi jäsen esittäessään pätevät syyt muuton esteeksi, edelleenkin kuulua osastoon.

3) Osaston jäsen, joka muuttaa ulkomaille, mutta haluaa edelleen kuulua osastoon, on velvollinen tekemään siitä ilmoituksen osastolleen. Siltä ajalta, jonka hän todistaa kuuluneensa ulkomaiseen alan ammatilliseen järjestöön ja suorittaneensa sille jäsenmaksut, on hän vapautettu maksusta osastolle.

Ulkomaille lähtiessään jäsen saa liitolta todistuksen, joka osoittaa, että kysymyksessä oleva henkilö on täyttänyt velvollisuutensa liittoa ja osastoa kohtaan.

9 §
Kokoukset

1) Osaston kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu julkaistaan vähintään kolme vuorokautta ennen kokousta, joko jossakin paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä, liiton äänenkannattajassa tai kiinteällä työpaikalla seinäilmoituksin.

Päätöstä sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka osaston toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden lahjoittamisesta, hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tahi osaston purkamisesta ei saa tehdä, ellei sitä ole kokouskutsussa mainittu.

2) Osaston sääntömääräisiä kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Muita kokouksia osasto voi pitää tarpeen mukaan.

3) Lokakuun 15. ja joulukuun 15. päivän välisenä aikana pidettävässä syyskokouksessa:

a) päätetään niistä perusteista, joiden mukaan osaston toimihenkilöiden kulut korvataan;

b) päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta seuraavalle vuodelle;

c) valitaan toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö;

d) valitaan puheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen;

e) valitaan edustajat henkilökohtaisine varaedustajineen aluejärjestön edustajakokoukseen;

f) valitaan tarpeelliset toimikunnat ja jaostot sekä tarvittaessa osaston luottamusmies ja hänen varamiehensä;

g) päätetään kokousten koollekutsumistavasta;

h) asetetaan ehdokkaat aluejärjestön hallituksen jäseniksi;

i) käsitellään muut mahdolliset asiat.

4) Syyskokouksessa valitut henkilöt astuvat tehtäviinsä seuraavan kalenterivuoden alusta.

5) Ilmoitus osaston syyskokouksessa valituista toimihenkilöistä ja aluejärjestön edustajakokousedustajista, näiden varamiehistä sekä ehdokkaista aluejärjestön hallituksen jäseniksi on tehtävä aluejärjestölle viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä.

6) Viimeistään maaliskuun viimeisenä päivänä pidettävässä osaston kevätkokouksessa

a) käsitellään hallituksen laatima toiminta- ja tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta;

b) käsitellään toiminnantarkastajan lausunto;

c) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;

d) päätetään mahdollisista muista esille tulevista asioista.

7) Osaston kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään 1/4 osaston jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.

8) Päätökset osaston kokouksista tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, paitsi niissä asioissa, joista säännöt määräävät toisin. Äänten tasan mennessä voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Vaalin ratkaisee arpa.

9) Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä ainoastaan yksi ääni.

10) Hallituksen jäsenillä ei ole oikeutta osallistua äänestyksiin niissä tapauksissa, joissa heidän henkilökohtainen etunsa voi olla ristiriidassa osaston edun kanssa, eivätkä he saa ottaa osaa tilintarkastajain vaaliin.

10 §
Hallituksen tehtävät

1) Osaston hallitus valitaan osaston syyskokouksessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös osaston puheenjohtajaksi, sekä vähintään kolme ja enintään 20 varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varsinaisten tai varajäsenten joukosta taloudenhoitajan. Hallitus nimeää opintosihteerin, tositetarkastajat ja tarvittavat muut virkailijat.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä osaston virkailijat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

2) Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta kun puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos enemmistö jäseniä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten tasan mennessä ratkaisee puheenjohtajan ääni.

3) Hallituksen jäsen, joka on estynyt osallistumasta kokoukseen, on velvollinen riittävän ajoissa ilmoittamaan esteestä henkilökohtaiselle varajäsenelleen.

4) Jos varsinainen hallituksen jäsen eroaa, kutsutaan hänen henkilökohtainen varajäsenensä tilalle.

5) Puheenjohtaja johtaa puhetta osaston ja hallituksen kokouksissa ja valvoo sääntöjen sekä päätösten, liiton hallituksen ja aluejärjestön antamien ohjeiden noudattamista.

Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitaa varapuheenjohtaja hänen tehtäväänsä. Varapuheenjohtajankin ollessa estynyt valitsee hallitus keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan.

6) Sihteeri laatii osaston ja hallituksen kokouksissa pöytäkirjan sekä osaston toimintakertomuksen.

7) Osaston kirjeenvaihdon hoitaa osaston kokouksen päätöksen mukaisesti joko puheenjohtaja tai sihteeri.

8) Taloudenhoitaja hoitaa osaston taloutta.

9) Hallituksen on tarkoin hoidettava osaston omaisuutta ja säilytettävä sen varat täysin luotettavasti ja osastolle edullisesti.

10) Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdyn päätöksen johdosta eikä osallistu sen täytäntöönpanoon, on päätökseen nähden vapaa vastuusta.

11) Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja, kukin yksinään.

11 §
Tilit ja toiminnan tarkastus

1) Osaston toiminta/tilikautena on kalenterivuosi.

2) Osasto valitsee syyskokouksessaan alkavalle toimintavuodelle toiminnantarkastajan ja tälle varahenkilön.

3) Päättyneen kalenterivuoden tilien on oltava valmiina toiminnantarkastajalle annettavaksi toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

4) Osaston hallitus nimeää keskuudestaan vuosittain kaksi tositteiden tarkastajaa, joiden on tarkastettava osaston tositteet neljännesvuosittain. Lisäksi on osaston puheenjohtajalle ja sihteerille varattava tilaisuus olla mukana tositteiden tarkastuksessa.

12 §
Avustus työtaisteluissa

1) Lakkoon, työsulkuun tai muuhun työtaisteluun joutuneelle liiton osaston jäsenelle annetaan avustusta seuraavissa tapauksissa:

a) lakossa tai muussa liiton, osaston tai aluejärjestön julistamassa työtaistelussa, joka on hyväksytty liiton sääntöjen 19 §:ssä mainitulla tavalla. Osaston tai aluejärjestöjen päättämässä työnseisauksessa avustus maksetaan liiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen päättämästä ajankohdasta lukien;

b) työsulussa, joka on johtunut liiton sääntöjen 19 §:ssä mainitulla tavalla hyväksytyistä vaatimuksista ja joissa osasto ja aluejärjestö, mikäli niiden toiminnasta on kyse, on toiminut sääntöjen ja liiton hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti;

c) jos liiton osaston jäsenet ovat joutuneet työtaisteluun jonkun toisen liiton työriidan johdosta ja avustusmenettelystä sovitaan kyseisen liiton kanssa.

2) Avustuksen suuruudesta, suorittamistavasta ja mahdollisesta omavastuuajoista päättää hallitus.

13 §
Oikeusavustus

Liitossa vähintään kuusi (6) kuukautta ollut ja jäsenmaksuvelvoitteensa vähintään kuuden kuukauden ajalta ennen saatavan tai riidan syntymistä täyttänyt osaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta oikeudenkäynnissä, joka on aiheutunut hänen toiminnastaan edustaessaan liittoa, osastoa tai aluejärjestöä työehtosopimus- tai työlainsäädännön piiriin kuuluvissa asioissa sekä sellaisissa asioissa, jotka ovat johtuneet työsopimussuhteesta edellyttäen, että hänellä on oikeusavun pyytämisen aikaan jäsenyys sääntöjen mukaisessa kunnossa. Tätä varten hänen on käännyttävä osaston tai liiton aluetoimiston toimitsijan puoleen, joka lausuntonsa ohella lähettää asiaa koskevat asiakirjat edunvalvontaosastolle. Oikeusavustusta voidaan erityisillä syillä myöntää myös tapauksissa, joissa edellä sanotut edellytykset eivät täyty. Liiton hallitus päättää kuinka oikeusavustusanomukset liitossa käsitellään ja ratkaistaan. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin on päätetty, myönnetään oikeusavustusta vain poikkeustapauksissa.

14 §
Yleisiä määräyksiä

1) Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä osaston taholta, on hän oikeutettu tekemään siitä valituksen liiton hallitukselle, joka antaa asiasta lausuntonsa.

2) Jos osaston hallitukselle tai osaston kokoukselle tehdään ehdotus osaston purkamisesta tai liitosta eroamisesta, on siitä heti annettava tieto Rakennusliitto ry:n hallitukselle. Sen jälkeen asia on käsiteltävä osaston kokouksessa. Päätös osaston purkamisesta tai liitosta eroamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin, kun vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

3) Mikäli kysymyksessä on kahden tai useamman osaston yhtyminen yhdeksi osastoksi, pannaan päätös täytäntöön, mikäli kunkin osaston kokouksissa äänestyksessä annetuista äänistä vähintään 2/3 päätöstä kannattaa.

4) Jos osasto purkautuu tai lakkautetaan, tai jos kaksi tahi useampia osastoja päättää yhtyä yhdeksi osastoksi, luovutetaan pesänselvityksen jälkeen jäljelle jäävät varat osaston päätöksen mukaan joko toimintaa jatkavalle osastolle tai Rakennusliitto ry:lle.

Kun osasto on päättänyt erota liitosta, toimitetaan liiton ja osaston välillä taloudellinen loppuselvitys. Purkautuvan osaston on tehtävä taloudellinen loppuselvitys toimintaa jatkavalle osastolle, mikäli sellainen on ja muussa tapauksessa liitolle.

5) Kun osasto purkautuu tai päättää yhdistyä yhden tai useamman osaston kanssa uudeksi osastoksi, on purkautumisesta tai yhdistymisestä päätöksen tekevän osaston kokouksen valittava selvitysmiehet. Ellei muuta päätöstä tehdä, ovat selvitysmiehinä osaston nimenkirjoittajat. Selvitysmiehet ovat vastuussa osaston omaisuudesta siksi kunnes se on jätetty liiton hallitukselle tai toimintaa jatkavan osaston hallituksen haltuun ja nämä ovat tilit hyväksyneet.

Jos osasto on päättänyt erota liitosta, on eroamisesta päättävän kokouksen valittava liiton ja osaston välistä taloudellista loppuselvitystä varten selvitysmiehet. Selvitysmiehet ovat vastuussa osaston omaisuudesta, kunnes osasto on hyväksynyt selvitysmiesten toiminnastaan tekemän tilin.

6) Niissä kysymyksissä, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistyslakia ja Rakennusliitto ry:n sääntöjä.